Tappitytöstä könttätätiksi
muisteloita heinäpellolta, Juho-isän kalareissuista, Matkaselästä ja paljosta muusta.
Alla otteita Rääkkylän kyläkuntien nykytilasta ja historiasta:
Rääkkylä sai ensimmäiset pysyvät asukkaansa 1500-luvun lopulla karjalaisasutuksen leviämisen loppuvaiheissa. Ensimmäisenä asukkaita sai Oravilahti, joka mainitaan ensi kertaa verolähteissä vuonna 1593.
Oravilahdesta irtautuneessa Rasivaaran kylässä oli jo ennen 1600-luvun puoliväliä 20 taloa.
Siurlahden vaara asutettiin 1700-luvulla. Vähän ennen Stolbovan rauhaa (1617) rakennettiin ensimmäiset talot Kiesvaaraan. Asuinpaikat perustettiin vaarojen laille tai rinteille. Osa asutuksesta syntyi niemiin, joita ympäröivät matalat ja kalaisat
järven lahdet. Täitimenniemessä ja Piimälahdessa oli asukkaita jo 1500-luvun lopulla, Venturinniemessä 1600-luvun alussa.
"Kaho sie lissee"
Alla otteita Rääkkylän kyläkuntien nykytilasta ja historiasta:
Vesitiet kunniassaan
Vene oli keskiajalla erämiehen kulkuväline ja järvet ja joet tärkeitä kulkureittejä. Rääkkylän kautta kulki vanha eräreitti, jota pitkin karjalaiset kulkivat veneillään Laatokalta Pieliselle ja Perämerelle saakka. Oriveden ja Pyhäselän erottava Kivisalmi oli sen ajan tien risteys ja levähdyspaikka.
Talvisin matkaa tehtiin reellä. Siihen Pyhäselän ja Oriveden selät ja lahdet antoivat erinomaiset mahdollisuudet. Jo 1600-luvulla oli käytössä maatie Kiteen Muljulan hovista länteen. Se kulki Jaaman kylän kautta Sangenlahdelle ja siitä Oravilahteen. Idästä tulleet tiet ja ratsupolut yhtyivät Oravilahden kyläharjanteella. Siitä yleinen kärrytie jatkui kirkonkylän kautta nykyiseen meijerin rantaan Paksuniemessä ja venetienä Jänisselän yli Liperin Tutjunniemeen.
(otteet Rääkkylän historiasta: Suuret selät. Rääkkylän kulttuuriympäristöohjelma (toim. Outi Suoranta, 2003)
"Kaho sie lissee"
