Pötsönlahdesta Keski-Suomeen - tarinoita pelloilta, katiskoista, meijereistä ja pihlajamarjakarkeista.
Alla otteita Rääkkylän kyläkuntien nykytilasta ja historiasta:
Kirkonkylän lounais- ja eteläpuolinen metsäinen seutu on vain vähän inventoitu alue. Tiet ovat vesakkoisia ja metsäisiä, niiden varsilla ei ole erityistä huomion kiinnittävää nähtävää. Pyssysalon pohjoisosasta on inventoitu kolme
tilaa. Vesakoiden takaa Pyssysalosta löytyy kuitenkin metsän kätköistä vanhojen tilojen lisäksi kaskiraunioita,
tervahautoja, kiviaitoja ja kiviaitojen muodostamia entisiä karjakujosia. Salokylästä on inventoitu vain Pötsönlahdentien alkupäästä vanhempi Salokylän koulu. Otto Savolaisen 1920 suunnittelemaa koulua on vahvasti peruskorjattu.
Alueella on syytä jatkaa inventointia.
(
Vanha kartta digiarkistossa)
Oravilahdesta irtautuneessa Rasivaaran kylässä oli jo ennen 1600-luvun puoliväliä 20 taloa.
Siurlahden vaara asutettiin 1700-luvulla. Vähän ennen Stolbovan rauhaa (1617) rakennettiin ensimmäiset talot Kiesvaaraan. Asuinpaikat perustettiin vaarojen laille tai rinteille. Osa asutuksesta syntyi niemiin, joita ympäröivät matalat ja kalaisat
järven lahdet. Täitimenniemessä ja Piimälahdessa oli asukkaita jo 1500-luvun lopulla,
Venturinniemessä 1600-luvun alussa.
(otteet Rääkkylän historiasta: Suuret selät. Rääkkylän kulttuuriympäristöohjelma (toim. Outi Suoranta, 2003)
"Kaho sie lissee"
Hevostyöt kunniaan
Veikko lankomiehen Antti Kankkusen apuna Huotinniemen pelloilla. Ensio, Raili, Kari ja Peni seuraavat kuinka kyntö luonnistuu.
